Mustetta piilottamassa

Tatskat ovat juttu, joiden kanssa on jokusen kerran tullut manattua cosplayn suhteen. Onneksi itsellä on kuvaa toistaiseksi vain selässä, joten sen piilottaminen on lähinnä puvun ja hahmon valintakysymys. Joskus kuitenkin tulee vastaan sellaista, jossa levän piilottaminen on vähän pakkorasti. Tässä kohtaa voisi huokaista helpotuksesta, että omalla kohdallani jälleen ei ole kyse mistään isosta rumbasta, mutta nyt voisin taas itkeä tuota siipan puoliasumista neulan alla.

Partaongelmasta on hetkeksi päästy, mutta seuraava ongelma tulikin juuri musteen kohdalla. Hahmolla on kivasti joko hihatonta päällä tai sitten todella nafti lyhythihainen. Ei siinä mitään, mutta pitäisi saada maskeerattua nyt koko toinen käsivarsi ja toisesta käsivarresta vielä vähän peittoon. Aikamoinen urakka, ei pelkästään ajankäytön vuoksi, vaan operaatio vaatii mömmöiltäänkin jo aika paljon.

Rasvaliukoista väriä putsattuun ripsariharjaan ja menoksi! Johan alkoi karva punertumaan.

Iki-ihanan Zombieboyn muodonmuutos  meikkifirman käsittelyssä (voi, mikä puhisija!) oli jäänyt erinomaisesti mieleen, ja aika nopeasti tuli suunnattua sivuille tsekkaamaan, mitähän ne ihmetökötit kustantaisivat. Okei, isoja putkiloita, mutta maksoivat sen verran mansikoita, että olin melkein tukehtua kieleeni. Samalla heräsi epäilykset myös siitä, mikä olisi sopiva sävy ihoa ajatellen, kun kuitenkaan ei pääse testaamaan nahkaa vasten natsaako vai ei.

Pihinä ihmisenä päätin sitten kokeilla ensin toista ratkaisua ja testata vähän edullisempia vaihtoehtoja. Punanaamiolla vakuutettiin, että Grimasin camouflage make-up on tosi tynkkyä kamaa ja toimii takuulla. Taaskaan ei päässyt testaamaan etukäteen, mikä tuon savolais-skottilaisen punapigmenttiseen nahkaan sopisi, joten otettiin arvalla se, mitä kaupasta tyrkytettiin yleensä sopivimmaksi sävyksi (IV5). Purkki on naurettavan pikkuinen, hintaa on kuitenkin kohtuullisen paljon kokoon verrattaen ja saapuessaan se osoittautui vähän turhan keltaiseksi sävyksi. (Ärtynyt olmi veikkaa tällä kohtaa, että yleensä sopiva sävy taitaa olla sopiva noin Keski-eurooppalaisella mittapuulla, ei skandinaavisella tai brittiläisellä läpikuultavuudella.)

Tököttiä kokeiltiin sitten toisen käsivarren siihen pieneen kuvatukseen kohtuullisen epätyydyttävin lopputuloksin. Väri on ensinnäkin liian keltainen ja kuva kyllä paistaa läpi, vaikka kerroksia, kiinnityspuuteria tuli lätkittyä kohtuullisen paljon. Grimasin eduksi on kuitenkin sanottava, että kamaa ei kuitenkaan kulunut suunnattomia määriä, joten vaikka purkki on pieni, se on kuitenkin riittoisaa. Värisävyeron voisi vielä peittää kenties laittamalla paremmin sointuvaa meikkivoidetta päälle, mutta en ole kovin vakuuttunut siitäkään.

Testailtiin samalla lihasten rajojen korostusta. Toimii ihan kivasti.

Koko kuva käsitelty kertaalleen, keskellä on eniten tököttiä.

En ole ihan tyytyväinen tuohon peittävyyteen, joten saattaapi olla, että jos Joe Blasco ei tuota parempia tuloksia (sitä sentään löytyy omasta meikkipussista), taitaapi lähteä Dermablendille tilausta. Samalla voisi hitusen testailla lisäparran ja kulmakarvojen kehittelyä. Samaan puniksen tilauksessa, kun saapui myös tiilenpunaista partakreppiä. Arvaako jo joku, mistä hahmosta on kyse?