sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Final Symphony ja Tracon 2014

Hei, pääsin vihdoin ja viimein takaisin conimaailman sivuun kiinni! Jee! Tässä juuri mietin, että takana on hyvin pienellä poikkeamalla lähes puolitoista vuotta, kun olen viimeksi päässyt yhteenkään coniin mukaan. Välillä on tuntunut siltä, että olen ajatunut jo hurjan kauas koko skenestä ja se on tuntunut etäiseltä, kuin jotenkin menneeltä unelta, jossa olen joskus seikkaillut. Elämä (tm) on pitänyt allekirjoittaneen niin tiukasti hyppysissään, ettei ole ollut toivoakaan näyttää nenäänsä missään, saati sitten edes ajatella cosseja.

Totta puhuen, ei olisi ollut nytkään, mutta revin itseni väkisinkin paikalle. Sunnuntain Tracon jää töiden vuoksi välistä, mutta toivo tulevista coneista häilyy vahvana mielessä. Elämään on kuulunut - tässä tulee pakollinen "mitä kuuluu" osio - muutto Hämeenlinnasta pääkaupunkiseudulle, eikä ole ollut aivan vahvimpia ajatuksiani tehdä sekä kodin että liikkeen muutto toiseen kaupunkiin liiketoiminnan hetkeksikään pysähtymättä. Noup. En suosittele kenellekään. Duunipuolen suurista käänteistä voi edelleen lukea meikäläisen työblogista, joten siitä ei sen enempää. Systerin kuolema keväällä veti mieltä varsin matalaksi, mutta menetyksissäkään ei voi ikuisuutta piehtaroida, elämän täytyy jatkua.

Show must go on.



Helsinki toi mieleen kyllä sellaisen asian, että kaipaan kovasti muita cossaajia, sopivasti sosiaalista painetta omien pukujen väkästämiseen, yhteisöllisyyttä ja uusia tuttuja uusvanhassa kaupungissa. Allekirjoittanuthan on alkujaan paljasjalkainen stadilainen, joten fiilis pääkaupungissa on kumman skitsofreninen, kun mestat ovat samaan aikaan vieraita ja tuttuja. Joten hox, paikalliset cossaajat, kertokaa, mitä täällä tapahtuu?


Final Symphony


Duunipäivä keskeytyi puoleen, kun piti kiirehtiä Tampereelle katsastamaan kovasti odotettu Final Symphony -konsertti, jossa oli tarkoitus kuulla Tampereen erittäin mainion sinfoniaorkesterin esittämää Final Fantasy -musaa. Niin, se oli tosiaan tarkoitus, ja sellaiseen konserttiin oli liputkin ostettu.

Todellisuus iski märkänä rättinä vasten naamaa. Aiemminkin on ärsyttänyt se, että jos menee kuuntelemaan peli- tai elokuvamusiikkia, ennakolta ei koskaan ilmoiteta, mitä konsertissa kuullaan. (Nyt oli mainostettu, että tulossa on musakkia FFVII ja FFX peleistä, mutta ei mitään tarkempaa.) Ei siinä vielä mitään, mutta paikalle päästyä ohjelmasta kävi selville, että kyseessä olikin kahden suomalaisen säveltäjän (Traconin kunniavieraita muuten) versioinnit ja sävellykset pohjaten kyseisiin kipaleisiin. Ketutti niin paljon, että oli aika lähellä, ettei kävelty suoraan ulos.



Sovituksissa ja versioinnissa ei ole mitään vikaa tai pahaa sinänsä. Siitä ei oltu vain vaivaudutti ilmoittamaan mitään etukäteen. Jos sen olisi tiennyt, olisi osannut suhtautua erilailla asiaan. Orkesteri ja kapelimestari olivat loistoja, musiikki virtasi upeasti, mutta silti päälimmäinen fiilis oli pettymystä ja huijatuksi tulemista. Luulin olevani menossa kuuntelemaan alkuperäisiä versioita, sainkin sian säkissä. Juttu on vielä sellainen, että alkuperäisistä löytyy orkestroinnit sinfoniaorkesterille ja niitäkin on esitetty pitkin maailmaa. Sitä minä olin menossa kuuntelemaan, en tätä. Voisi myös kysyä, mitä jää jäljelle, kun säveltäjän herkkä kädenjälki katoaa aika nopeasti tuntemattomiin, kun tuttua oli vain jotkut teemojen pätkät ja satunnaiset sävelkulut.

Mitäpä luulette, että klassisella puolella tapahtuisi, jos vastaava tapahtuisi vaikkapa Wagnergin Valkyrian kanssa? "Ei, ei tämä ole Wagneria, vaan esitetään toisten säveltäjien teoksia inspiroituna Wagnerin teemoilla." Niin, taitaisi kulttuuritantat rynniä barrikadeille alta aikayksikön, hesarin mielipidesivut ja some täyttyä hallitsemattomalla raivolla.

Tämä minusta kertoo myös alentuvasta suhtautumisesta peli- (ja myös leffamusiikin) skeneä kohtaan. Ei vaivauduta kertomaan, mitä tulossa on, mutta sen lisäksi vielä alkuperäinen vielä muutetaan "taiteellisempaan" suuntaan, koska se ei ole selvästikään tarpeeksi hyvä sellaisenaan. Mahtava juttu, että tällaisia järjestetään, mutta matka on vielä pitkä siihen, että nämäkin hyväksyttäisiin osaksi kulttuurimaisemaa perinteisten säveltäjien rinnalle.

End of rage


Tracon ja WCS -karsinnat


Olen ollut alusta saakka WCS-tuomarina, vain viime vuosi jäi väliin hautajaisten venyessä pitkään. Tällä kertaa ei tarvinnut vuodattaa henkisiä kyyneliä poisjäännin vuoksi, vaan pääsin taas jatkamaan perinteikkään kisan kanssa. Tuomaristo vaihtuu, muuttuu vuosi vuodelta, mutta taidan olla se vakidinosaurus, joka pysyy tällä kohtaa muuttumattomana. Allekirjoittaneen tärkein rooli on pukujen syynääminen, mutta oman oopperahistoriani vuoksi myös esityspuoli pysyy tiukasti hallussa.

Hauska myös huomata, miten erilaisia tapoja eri tuomareilla on. Keskustellessa eräs totesi seuraavansa jo ennakolta tulevia kisaajia ja heidän edistymistään, kun itse en taas halua tietää kisaajista ihmisinä tai cossaajina käytännössä mitään. Itse keskityn nuuskimaan (vieraampia) sarjoja ja pelejä läpi, jotta voin luoda kokonaiskuvan hahmosta, puvun liikkuvuudesta ja sen toimivuudesta, sekä hahmouskollisuudesta. Jokainen tuomari siis katsoo kisaajia hieman eri näkökulmista, tuoden sen oman, korvaamattoman panoksensa mukaan.

Tuomariselfiet Ilona Cosplayn tapaan. Allekirjoittanut kaappicossaili Xmenin Mystikkoa.

Aiempina vuosina on harmittanut kovin usein se, että kisaajat ovat tuntuneet osallistuvan verenmaku suussa, ja itse kisaaminen on näyttänyt kisaajille stressaavalta ja hermoja raastavalta. Tämä vuosi oli selkeästi erilainen, positiiviseen suuntaan. Tuomarihuoneessa vitsailtiinkin positiivisuuden, söpöyden ja rakkauden vuodesta. (Ja tisseistä.) Lähes kaikilla kisaajilla oli aivan huippuihana asenne, kova polte lavalle enemmänkin esiintymisen vuoksi kuin voiton. Argh, olitte kaikki aivan ihania, jäi hirmuisen hyvä mieli aivan jokaisesta kisaparista.

Kisan profiili on myös noussut vuosien myötä, ja olin onnesta soikeana, kun kuulin, miten kova tunku kisaan oli ollut, ja kisaajien taso vain tuntuu nousevan.  (Voi Luoja, vieläkin mielessä on kauhukuvat neljän kisaparin kisasta, jossa oli Japanin valvovan silmän alla pakotettu tekemään kolmen parhaan sijoitukset, eikä saanut tehdä jaettua kolmatta sijaa. Onko se oikea kisa enää? Ei minusta.)

Totta kai harmittaa niiden puolesta, jotka eivät nyt päässeet mukaan ilmojen täyttyessä hetkessä. Sen sijaan uutiset tulevasta portfolio-hausta ensi vuodelle oli tervetullut ja iloinen yllätys. Ne, jotka eivät mahtuneet nyt kisaan mukaan, ovatkin tällä kohtaa jo aikamoisen vahvoilla, kun puvut oletettavasti ovat lähes kunnossa. Vink vink! Ollaan taidettu vihdoin päästä cossiskenessä pisteeseen, kun todella on käyttöä esikarsinnalle. Dinosaurus on onnellinen!

WCS Team Finland 2015!

 Mitä itse kisaan tulee, se oli virkistävän erilainen. Myönnän olevani jo aikamoisen väsynyt toisiaan toistaviin eeppisiin mättöihin ja toinen toistaan seuraaviin lavakuolemiin, joten tämän vuoden anti poikkesi odotetusta linjasta. Paljon komediaa, ystävyyttä, lämpöä ja silkkaa rakkautta - unohtamatta myös treenattuja taistelumuuveja. Tämän vuoden edustajat olivat niin eeppisiä omalla lempeällä rakkaustarinallaan ja viimeiseen kirjontapistoon asti hiotuilla puvuillaan, että oksat pois.Isot onnentoivotukset teille. (Jos muuten vielä kaipaatte palautetta, pistäkää viestiä tulemaan!)

Kisajärjestelyt menivät Adreenan rutinoituneessa huomassa ilman moitteen häivää, mutta infossa olisin kaivannut vähän enemmän henkistä paikallaoloa. Toisen puoliskoni rannekkeen ja autoni parkkilipun kanssa sählättiin oikein huolella, asiakaspalveluhenkisyys oli tiessään, kukaan ei oikein tiennyt mitään, eikä näyttänyt oikein kiinnostavankaan. Pientä tsemppiä siis jatkoon, kiitos!

Muuten Tracon meni klassisesti tuomarihuoneessa, mutta illalla laahustaessa autoon iloinen conikansa näytti kansoittavan runsaana niin Tamperetalon kuin Sorsapuistonkin. Tuntui hyvältä palata skeneen, vaikka vain nopealla pistokeikalla. Ainakin yksi asia tuli varmaksi. Vaikka on pitkään ollut poissa, ihmiset eivät unohda, Tracon pysyy yhtä vastaanottavana, iloisena ja hyväksyvänä kuin aiemminkin.

Jep. Ette pääse minusta vielä. Kun saan Elämän(tm) isoimmat kuristusotteet kaulani ympäriltä, palaan taas aktiivisemmin kuvioihin. Niin, ja hei. Tykkään teistä. Ihan kaikista!




14 kommenttia:

  1. Pakko tulla vaan sanomaan että oli ihana kuulla että olit taas tuomaristossa. Olisi pitänyt pysähtyä edes hetkeksi työkiireistä ja moikata! Toivottavasti sinua näkee kevät-talvella taas coneissa.

    VastaaPoista
  2. Final symphonyn osalta kaikki saivat mitä ansaitsivat, sanotaan nyt näin. Jos odotti mahtavaa konserttia, jossa sovittajat olivat laittaneet parastaan ja tehneet pelien tarinoista sinfonista kerrontaa, ei tarvinnut pettyä. Orkesterille "sovitettuja" versioita voi kuulla harrastelijaorkestereilta, Tampereen Filharmonia ei taatusti olisi vaivautunut veivaamaan puolivillaisia näköisoriginaaleja ilman minkäänlaista haastetta. Jonnelta ja Rogerilta konsertin sovittaminen on vaatinut kuukausien työn. Jos heille ei olisi annettu vapauksia toteuttaa itseään, meillä ei olisi ollut suomalaisia sovittajia, minkä seurauksena puolestaan konsertti tuskin olisi koskaan Suomeen rantautunut. Jokainen tekee työtään tavallaan.

    Harmi, että viikonloppusi kului tuomarointitouhuissa etkä päässyt (oletettavasti) seuraamaan lauantain FF-musapaneelia tai sunnuntain pelimusakeskustelua, joissa Jonne ja Roger olivat mukana. Niistä olisit saanut takuuvarmasti paljon irti. Miten sovittajat näkevät musiikin, ja miksi he haluavat pilkkoa kaiken osiin ja koota uudestaan hieman erilaiseksi.

    Konsertti ei ollut suinkaan sika säkissä. Final symphonya on esitetty Wuppertalissa pidetyn kantaesityksen (been there, heard it) jälkeen ainakin Tokiossa, Lontoossa, Aarhusissa ja Tukholmassa. Pieni googlettaminen olisi kummasti muuttanut ennakkokäsityksiä. Isot pelimusiikkikonsertit ovat pääsääntöisesti kaikkea muuta kuin suoria orkesterikäännöksiä alkuperäisistä versioista. Konsertteihin kannattaakin marssia avoimin mielin ja antaa musiikin ihastuttaa ja kertoa oma tarinansa. Ehkä sitten ensi kerralla.

    VastaaPoista
  3. Kiitos pohdintoihin osallistumisesta!
    Valtterille täytyy vielä vastakommenttina sanoa, että silloin kun liput tulivat myyntiin, näitä tietoja ei vielä ollut missään näkyvissä ja tällöin täytyi kirjaimellisesti ostaa sika säkissä, tietämättä ohjelmistosta sen tarkemmin. Tampereen sinfonian konsertit myydään nykyään sitä vauhtia, että on parempi napata lippu heti, kun sen vain saa. Minusta sitä paitsi myyjän pitäisi informoida asiakasta, eikä asiakkaan joutua itse kaivelemaan tarkempia tietoja.

    En suinkaan kritisoi Jonnen ja Rogerin työtä. Se oli hiottua ja toimi hyvin, mutta konserttia oli markkinoitu vähän väärin. Kuten sanottua, jos tämän olisi ennalta tiennyt, olisi osannut suhtautua eri tavoin. Pohdin lähinnä suhdetta alkuperäisteokseen, säveltäjän omaan kädenjälkeen ja mitä sille tapahtuu sovitusten mukana. Olen sen verran vanha pieru, että yleensäkin pidän enemmän klassikkokamasta, ja hieman vierastan voimakkaita linjamuutoksia musiikin suhteen, mutta nämä ovat sitten taas makukysymyksiä. Hyvin tehtyä, mutta jäi omaan makuuni vaisuksi.

    VastaaPoista
  4. Kieltämättä Tampere Filharmonian omilla sivuillaan ja kausiesitteessä jakama informaatio oli melko suppeaa. En silti ymmärrä, miten konserttia olisi markkinoitu väärin - Facebookissa ja mediassa on nimenomaan korostettu Valtosen ja Wanamon sovitustyön merkitystä. Ehkä viittaat tähän kuvaukseen orkesterin sivuilta: "Musiikkia videopeleistä Final Fantasy VI, VII ja X" Tämä kuitenkin piti paikkansa, sillä luvassa oli tosiaan musiikkia kyseisistä peleistä orkesterille sovitettuna: valtaosa musiikista on nimenomaan itse Uematsua, suomalaissovittajat sävelsivät vain joitain siirtymäkohtia. Toisin kuin Wagner, Uematsu ei kuitenkaan säveltänyt töitään orkesterille, joten sovitustyössä täytyy ottaa hieman vapauksia, jos musiikin halutaan toimivan myös oikean sinfonisen orkesterin esittämänä. Mainittakoon lisäksi, että FFX-pianokonsertto oli säveltäjä Hamauzun itsensä sovittama (Wanamo vain orkestroi toisin kuin ohjelmatiedoissa luki).

    Makuasiat ovat kuitenkin makuasioita, enkä kyllä ihmettele lainkaan, jos kaikki eivät Valtosen, Wanamon ja kumppaneiden lähestymistavasta pidä - eikä siitä olekaan pakko pitää. Uematsu itsekin lämpeni sille vasta kuultuaan Valtosen FF-sikermän vuonna 2009! Sen jälkeen hän antoi sovittajille vapaammat kädet.

    VastaaPoista
  5. Heips, tuore wcs-pari ottaisi mielellään palautetta puvusta, että esityksestä rullarinkeli(ät)hotmail.com. Kiitoksia mukavasta tuomaroinnista molempien puolesta! ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea vielä tätäkin kautta! Ilman muuta saatte palautetta, puristan sen aivan lähipäivinä itsestäni ulos. Mukava kuulla, että kisa oli tuomaroinninkin puolesta teille mukavaa!

      Poista
  6. Nyt täytyy hieman ihmetellä tätä peppukipeyttä. Kim mainitsi itsekin, että Tampere Filharmonian puolella informaatio oli melko suppeaa. Kyllä, juuri näin. Se on ollut ainoa kanava, josta minä sain infoa - tai sen puutetta. Tapaan käydä usein sinfoniakonserteissa, ja liput ostettiin juurikin Tampereen filharmonian konserttiin, eikä ollut mitään haisuakaan, että Traconilla olisi ollut jotain yhteistyökuvioita tämän kanssa. Nyt on syytä ottaa sarkastisissa kommenteissa huomioon, että tulen aika voimakkaasti skenen ulkopuolelta. Sinfonisen musiikin harrastajalle tämä siis kirjaimellisesti tuli puskista.

    Traconin ohjelmalehtinen olisi kovasti selittänyt tilannetta, mutta sen sai vasta seuraavana päivänä käteen, ja asia valottui sitä kautta. On varsin ylimielistä olettaa, että kaikki paikalle saapuneet olisivat ylipäänsä olleet tulossa Traconiin. Mikäli Kim ja Valtteri ovat järjestäjäpuolen edustajia, kuten olen rivien välistä lukevinani, tässä edustetaan aika mielenkiintoista asiakaspalveluperiaatetta, jossa pettyneelle asiakkaalle heitellään sarkastista kettuilua. Loistava tapa saada uusia kävijöitä ja hyvää sanaa eteenpäin!

    VastaaPoista
  7. Kim ja Valtteri eivät ole suoranaisesti "järjestäjäpuolta", lähinnä vain faneja jotka ovat nyt menneet turhan vahvasti sovittajien puolelle, ja olettavat että kaikilla pitäisi olla tietyt perusoletukset. Kaikki pelimusiikkiharrastajat ja -fanit eivät kuitenkaan ajattele näin, eivätkä välittömästi käy kriittisten äänien kimppuun.

    Valitettavasti tällaiseen odotusten ja tarjonnan väliseen ristiriitaan ei ole helppoa ratkaisua. Aihe on käynyt pelimusiikkifanina myös minun mielessäni. Harmi jos olit pettynyt tähän konserttiin, mutta toivottavasti tämä pettymys ei ole kokonaisvaltainen. Kaikki pelimusiikkikonsertit eivät sisällä näin pitkälle muutettua materiaalia :)

    VastaaPoista
  8. Pahoitteluni, jos viestissäni oli havaittavissa vittuilua, se ei ollut tarkoitukseni. Valtterin tekstin sävystä olen kuitenkin samaa mieltä...

    Vakuutan myös, että en ole missään tekemisissä Tampere Filharmonian (vain konserttivieraana) tai Traconin kanssa (en edes vieraana). Itse asiassa konserttikaan ei liittynyt Traconiin, vaikka sovittajat siellä olivatkin kunniavieraina.

    Lisäksi haluan täsmentää, että en ole sitä mieltä, että näistä sovituksista on pidettävä - jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä. Olen itsekin viihtynyt myös esim. Distant Worlds -konserteissa, ja ymmärrän hyvin, jos joku oli sellaisen mieluummin kuullut. Tampere Filharmonia ei kuitenkaan luvannut sellaista konserttia, joten minusta on kyseenalaista syyttää orkesteria virheellisestä markkinoinnista.

    Lisäksi kommentti alentuvasta suhtautumisesta pelimusiikkiin harmittaa, jos tietää tapahtuman taustoista. Uematsu on nimittäin alusta asti itse ollut mukana näissä projekteissa, ja varsinkin ensimmäisellä kerralla (Symphonic Fantasiesin FF-osuus) hän asetti selvät rajat sovituksille. Oltuaan kuitenkin tyytyväinen sovittajien työhön, hän halusi antaa heille jatkossa vapaammat kädet, ja nyt, monien vuosien yhteistyön jälkeen hän oletettavasti jo luottaa Valtoseen ja Wanamoon. Alkuperäisiä sävellyksiä on siis aina kunnioitettu ja haluttu tuoda ne uusin näkökulmin oikeille orkestereille - toisinaan siinä on onnistuttu hyvin, toisinaan taas ei, nämä ovat taas makuasioita.

    VastaaPoista
  9. Oi, tästähän kehittyy oikea, mielenkiintoinen keskustelu. Arvostan! Pettymys ei ollut lainkaan kokonaisvaltainen. Odotus tosiaan oli vähän erilaiselle konsertille, ei kuitenkaan aivan Distant Worlds -malliin. Kuten jo itse tekstissä totesin, Tampere Filharmonia teki takuuvarmaa jälkeä, kuten osasin odottaakin. Kapelimestari oli myös ehdoton johdossa, ja näin muusikkoperheen kersana tulee kiinnitettyä huomiota tahtien selkeyteenkin. Tiedon puute Tampere filharmonian puolelta tosiaan harmitti, teki sen suuremman pettymyksen. En kuulu HC-luokan faneihin, vaikka FFVII onkin erityisen lähellä sydäntä, siksi en osannut edes ajatella lähteväni kaivamaan erikseen tietoa konsertista. Toistan itseäni, mutta jos Valtosen ja Wanamon osuuden olisi tiennyt etukäteen, suhtautuminen olisi ollut varmasti aivan toinen.

    Alentuva suhtautuminen pohjautuu enemmän elokuvamusakonserttien puolelle, josta peilasin sen kokemuksen mukaan myös pelimusiikkeihin. Sinfoniapuolella yleensä tuntuu olevan tämänkaltainen suhtautuminen päällä, että alkuperäistä pitää muokata "taiteellisempaan" suuntaan, että se kelpaa kulttuuripiireille - tai tekijöille. Mene ja tiedä? Asia, joka harmittaa kovasti. Se oli yleislaatuisempi kommentti, eikä liittynyt pelkästään Final Symphony -konserttiin.

    VastaaPoista
  10. Hienoa, että saimmekin tästä vielä keskustelun aikaiseksi!

    Olen ihan samaa mieltä, että Tampere Filharmonia olisi voinut antaa enemmän tietoa Final Symphony -konsertista omilla sivuillaan. Nyt kun kävin siellä taas katselemassa, tuntuu kyllä siltä, että sivustot ovat muutenkin varsin suppeat ja että aktiivinen tiedottaminen hoidetaan lähinnä Facebookin puolella. Siinä olisi siis orkesterilla parantamisen varaa. Muutoin olivat hienosti saaneet vietyä sanaa sanomalehtiin ja verkkojulkaisuihin.

    Tähän tiettyyn konserttiin liittyen, luulen kuitenkin myös, että Tampere Filharmonialla ei ollut etukäteen juuri kokemusta alkuperäisestä tai sovitetusta pelimusiikista (esim. muista vastaavista konserteista kuten DW:stä) tai siitä, miten juuri Valtosen ja Wanamon näkemykset vertaantuvat alkuperäismateriaaliin. Tämän huomasi esimerkiksi konserttia edeltäneessä Teokset tutuiksi -tapahtumassa. (Ja Hamauzukin oli tosiaan unohdettu sovittajien listalta...) Kyseessä oli heille uusi aluevaltaus, ehkä juuri siksi kaikkea oleellista ei saatu ihan oikein, mutta mahdollista ensi kertaa varten kokemusta on nyt sitten ainakin kertynyt.

    Harmi siis, että odotukset ja lopputulos eivät osuneet sinun kohdallasi yhteen. Kun Suomeen seuraavalla kerralla rantautuu saman konserttisarjan esitys, ehkä voit antaa toisen mahdollisuuden. Toivon lisäksi, että Suomeen saataisiin vihdoin myös Distant Worlds -tyylinen konsertti, koska nekin ovat parhaimmillaan upeita kokemuksia - eri tavalla kuin tämä Final Symphony yms.

    VastaaPoista
  11. WCS-karsintojen kisapari nro. 13 (Soul Calibur II: Yun-Seong ja Raphael Sorel.) Haluaisi myös yksityiskohtaista palautetta puvuista sekä esityksestä muodossa hyvää/huonoa osoitteeseen jani.v.o.ijas@gmail.com.

    Propit, hahmouskollisuus, puvun vaikuttavuus lavalla, puvun kokonaisuus, esitys jne. Kyllä tämä tuttua teille on. :)

    VastaaPoista
  12. Oli ihanan virkistävää nähdä/kuulla sinut tuomaristossa jälleen!

    VastaaPoista
  13. https://www.youtube.com/watch?v=3JEmmNL8M7U

    Ehkä tämä vähän valottaa, kuinka paljon on kyse säveltäjän ja alkuperäismateriaalin kunnioittamisesta, kuinka paljon ylenkatsomisesta.

    VastaaPoista